Tlatelolcon verilöyly: espanjalaisten vallankumousyrityksen katkera tappio ja Azteekkien valtakunnan luhistuminen

Tlatelolcon verilöyly: espanjalaisten vallankumousyrityksen katkera tappio ja Azteekkien valtakunnan luhistuminen

Meksikon 16. vuosisata on historiallisena aikakautena täynnä draamaa, verta ja voittajien sekä häviöiden synnyttämiä kertomuksia. Espanjalaiset konkistadorit saapuivat Amerikan mantereelle etsimään kultaa, jumalia ja uutta maailmaa - tai ainakin heidän oma kuvitelmansa mukaista versiota siitä. He törmäsivät kuitenkin tehokkaaseen vastarintaan: Azteekkien valtakunnan voimaansa sekä monimutkaiseen yhteiskuntaan, joka oli kehittynyt vuosisatojen ajan.

Tlatelolcon verilöyly, joka tapahtui 15. kesäkuuta 1520 Tenochtitlanissa (nykyisen México Cityn paikalla), oli käännekohta Espanjan ja Azteekkien välisessä taistelussa. Se oli julma ja verinen tapahtuma, josta syntyi Azteekkivaltakunnan luhistuminen ja espanjalaisten hallinnan alku Meksikossa.

Tapahtumien ydin kietoutuu Hernán Cortéksen johtaman espanjalaisen armeijan saapumiseen Tenochtitlaniin vuonna 1519. Cortés, tunnettu ambitioistaan ja diplomaattisista taidoistaan (joista jotkut sanoisivat olevan pikemminkin petollisia), onnistui ensin luomaan liiton Moctezuma II:n, Azteekkien hallitsijan, kanssa. Hänen tarkoituksensa oli kuitenkin alusta saakka valloittaa Tenochtitlan ja sen rikkaudet.

Kun espanjalaiset yrittivät vangita Moctezuman, mellakat syttyivät Tenochtitlanissa. Cortés joutui pakenemaan kaupungista ja Azteekit hyökkäsivät espanjalaisten kimppuun. Espanjalaiset kohtasivat kuitenkin vahvan vastustuksen: Azteekkien armeija oli suuri ja kokenut taistelussa, ja he hallitsivat taistelutaktiikoita, joihin espanjalaiset eivät olleet tottuneet.

Cortés kokosi voimiaan ja palasi Tenochtitlaniin vuonna 1520. Hän loi liittolaisuuden muiden alkuperäiskansojen kanssa, jotka olivat tyytymättömiä Azteekkien hallintaan. Yhdessä he hyökkäsivät Tenochtitlaniin. Espanjalaiset käyttivät aseissaan ylivoimaa: ruutiaseet ja teräksestä tehdyt panssarit olivat Azteekkien puuta ja obsidiaania vastaan ylivoimaisia.

Tlatelolco, kaupunki Tenochtitlan lähellä, oli espanjalaisten viimeinen hyökkäyskohde ennen varsinaista pääkaupunkia. Espanjalaiset hyökkäsivät kaupungin asukkaita vastaan ja tappoivat tuhansia ihmisiä, miehiä naisia ja lapsia – kaikki, jotka heille tielle osuivat. Verilöyly oli niin julma, että espanjalaisten oma kronikoitsija Bernal Díaz del Castillo kuvasi sitä kauhun ja hävityksen vertauskuvana.

Tlatelolcon verilöylyn seuraukset olivat tuhoisia Azteekkien valtakunnalle:

  • Tenochtitlanin kukistuminen: Espanjalaiset saavuttivat lopulta voiton Tenochtitlanissa ja tuhosivat kaupungin, joka oli tuolloin yksi Amerikan suurimmista kaupungeista.
  • Azteekkien valtakunnan loppuminen: Tlatelolcon verilöyly ja Tenochtitlanin kukistuminen johtivat Azteekkien valtakunnan lopulliseen romahtamiseen.
  • Espanjalaisen hallinnon alku Meksikossa: Verilöylyn jälkeen Espanja aloitti kolonisaation Meksikon alueella, mikä kesti vuosisatoja.

Tlatelolcon verilöyly oli historiallisesti merkittävä tapahtuma. Se merkitsi Amerikan alkuperäiskansojen vastarinnan murtamista ja espanjalaisen imperialismin voiton alkua. Se on myös esimerkki siitä, kuinka brutalit taistelut ja kulttuurien törmääminen muokkasivat Amerikan historiaa.

Tlatelolcon verilöylyn tapahtumat ovat edelleen kiistanalaisia historioitsijoiden keskuudessa. Jotkut väittävät, että espanjalaisten tekemiä rikoksia on vähätelty historiakirjoituksessa ja että Azteekkien näkökulmaa tulisi korostaa enemmän.

Tlatelolcon verilöyly on synkkä muistutus siitä, minkälaisia kauhuja kolonialismi saattoi tuoda mukanaan. Se on myös tärkeä opetus siitä, että historiaa tulee tutkia monesta eri näkökulmasta ja että olemme velvollisia kunnioittamaan kaikkien ihmisten kärsimyksiä.

Tlatelolcon Verilöylyn Kuolemanluvut:

Ryhmä Kuolemamäärä (arvioitu)
Azteekit 10 000 - 30 000
Espanjalaiset 100-200

Huomaa, että kuolemanluvut ovat vain arvioita, koska tarkkoja tietoja ei ole säilynyt.