Pietarin bolsevikkien vallankumous: työläisten levottomuudesta ja tsaarin heikkoudesta kommunismin nousuun Venäjällä

Vuoden 1917 Pietarin bolševikkien vallankumous oli tapahtuma, joka rysähti kuin ukkonen selkeään kesätaivaaseen ja muutti ikuisesti Venäjän ja koko maailman historiaa. Tämän dramaattisen käänteen taustalla olivat lukuisia tekijöitä: työläisten epätoivoinen tilanne, tsaarin autoritaarisen hallinnon heikkous, sodan katastrofaaliset seuraukset ja radikaalien ideoiden leviäminen.
Venäjä 1900-luvun alussa oli valtava, mutta sisäisesti rikkonainen maa. Tsarina Aleksanteri II:n murha vuonna 1881 oli osoittanut hallitsevan eliitin haavoittuvuuden ja radikalisoinut vastustusta.
Tsaari Nikolai II:n vallankauttaessa Venäjää oli kiinteästi juuttuneena tsaarinvallan konservatiivinen malliin, joka ei pystynyt vastaamaan kasvaviin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin ja kansainvälisten kehitysten painostukseen.
Venäjän teollisuus kehittyi vauhdilla 1800-luvun lopulla ja varhain 1900-luvulla, mikä johti nopeaan kaupungistumiseen ja työläisluokan kasvuun. Näiden työntekijöiden elinolot olivat usein karmeita: pitkät työpäivät, alhainen palkka ja vaikea asuntopula.
Työväenliike oli vahvistunut 1900-luvun alussa ja työläiset alkoivat vaatia parempia oikeuksia ja elinoloja. Tsaarin hallinto vastasi näihin vaatimuksiin ankarasti, mikä lisäsi levottomuutta ja radikalisoimista.
Kun Venäjä liittyi ensimmäiseen maailmansotaan vuonna 1914, sota kiihdytti maata kohti katastrofia. Sodasta aiheutuneet tappiot, inflaatio ja elintarvikkeiden pula heikensivät tsaarin valtaa entisestään. Monet venäläiset näkivät sodassa vain ruhtinaiden ja aristokraattien intressiä ja kysyivät kuinka tavallisen kansalaisen piti uhrata henkensä “isänmaalle”.
Tässä kaoottisessa tilanteessa bolševikit, Vladimir Leninin johtama kommunistinen puolue, näki tilaisuutensa. He lupasivat rauhaa, maata ja leipää – lupauksia jotka kuulostivat houkuttelevilta sodasta väsyneille venäläisille.
Bolševikki-puolue oli alun perin pieni ryhmä radikaaleja marxisteja. He uskoivat proletariaatin vallankumoukseen, jonka tavoitteena oli luoda luokaton yhteiskunta. Leninin johdolla bolševikit kehittivät taktiikan, joka yhdisti äärimmäistä ideologista vakaumusta kansan halutessa rauhaa ja tasa-arvoa.
Lokakuun 25. päivänä (Gregoriaanisen kalenterin mukaan) vuonna 1917 bolševikit tekivät aseellisen kapinan Pietarissa. Tsaarin armeija oli sodassa demoralisoitunut ja ei osoittanut merkittäviä vastustuskykyjä vallankumoukselle.
Vallankumous tapahtui melko nopeasti ja veretön, ainakin alkumetreillä. Bolševikit ottivat haltuunsa avainpaikkoja kaupungissa, kuten postotoimiston ja telegrafiasemat, ja julkaisivat uuden hallituksen ohjelman.
Vaikka bolševikit saavuttivat Pietarissa nopean voiton, Venäjän sisällissota oli vasta alussa. Heidän vastustajansa muodostivat “valkoisen” armeijan, joka koostui tsaarin kannattajista ja liberaaleista poliitikoista.
Sisällissota jatkui vuoteen 1922 asti ja aiheutti valtavia tappioita Venäjälle: satoja tuhansia ihmisiä kuoli taistelussa tai nälkään ja tauteihin. Bolševikit lopulta voittivat sodan, mutta heidän menestyksensä ei ollut täysin itsestäänselvä.
Tapahtuma | Päivämäärä |
---|---|
Ensimmäinen maailmansota alkaa | 28. heinäkuuta 1914 |
Pietarin bolševikkien vallankumous | 25. lokakuuta (7. marraskuuta) 1917 |
Vallankumouksen merkitys Venäjälle ja maailman historiallle oli valtava:
- Venäjästä tuli ensimmäinen kommunistinen maa, mikä loi mallin muille sosialistisiksi pyrkiville liikkeille ympäri maailmaa.
- Vallankumous johti Venäjän keisarikunnan romahtamiseen ja Neuvostoliiton syntymiseen.
- Vallankumous synnytti myös kylmän sodan, joka jakoi maailman kahteen leiriin yli neljä vuosikymmentä.
Pietarin bolševikkien vallankumous oli monimutkainen ja dramaattinen tapahtuma, jonka vaikutukset tuntemme vielä tänäänkin. Se muistuttaa meille siitä, kuinka historiallinen konteksti ja yhteiskunnalliset liikkeet voivat johtaa radikaaleihin muutoksiin.